perjantai 16. elokuuta 2013

Dementia praecox

Taas alkaa yksi viikko olla lähellä loppuaan. Siltikin täytyy vielä kaksi viikkoa malttaa odottaa koulun alkamista. Kyllä sinne meinaa ikävä olla, kun niin sopivalle alalle ja mahtavaan luokkaan on päätynyt. Ensimmäisessä jaksossa on luvassa lisää sähkötekniikkaa, piirilevysuunnittelua, käyttöjärjestelmiä, olio-ohjelmointia ja laiteläheistä ohjelmointia.

Kävin tuossa tiistaina vanhempien luona kyläilemässä, tarkoituksena saada sinä päivänä uutta lookkia päähän. Vanhemmilla oli kylässä sukulaisia Vantaalta, jotka lähtivät tuona päivänä keskisten kautta takaisin etelään. Oli ihan mukava heitäkin nähdä pitkästä aikaa, sekä heidän supersuloista koiraa! Heidän lähdön jälkeen otettiin sitten parturointisalkku esiin..

Tällä kertaa pyysin radikaalimpaa muutosta hiuksiini, sillä lähiaikoina ne on ollut melko mitäänsanomattoman normaalit. Olen jo jonkin aikaa suunnitellut erästä leikkausta, mutta en ole uskaltanut sitä vielä leikkauttaa peläten että alan katumaan. Nyt kuitenkin otin itseäni niskasta kiinni ja totesin ettei se niin vakavaa ole, ne on vaan hiuksia. 


Tällainen oli sitten lopputulos! :) Kuten kuvasta näkyy, on sivu vedetty aivan lyhyeksi. Sitä tullaan vielä lyhentämään aivan olemattomaksi, vielä ei vain uskaltanut kun ei ollut väriä päässä niin näytti jo todella lyhyeltä juurikasvun takia. Toiselta puolelta se ei ole lyhyt, mutta tänään halusin pistää tukan niin että siltäkään puolen ei korvat peity, oli jo ikävä leijonanharjatyyliäni :D Eli suomeksi sanottuna, sivusiili on kyseessä. Niin suosittu kun se nykypäivänä onkin, ja vaikka yritän aina tehdä kaiken toisin kuin muut, niin silti oli pakko saada tämä leikkaus! Olen tätä sen verran kauan jo halunnut että enää ei jaksa kiinnostaa vaikka monella olisikin sama.

En ole ikinä kuluttanut rahojani parturikampaajiin, ellei kyseessä ole ollut isompi prosessi (esim. erityisen väriset hiuslisäkkeet) tai tapahtuma, kuten ylioppilasjuhlat. Äitini on pitänyt hiuksieni huollosta huolta, sillä hän osaa leikata ja värjätä niistä täysin sellaiset kun haluan! Parturissa kun on esim. otsatukkaa leikattu, ja olen näyttänyt miten pitkäksi sen haluan jättää, ovat he aina kaikesta huolimatta leikanneet liian lyhyeksi. Äiti on aina osannut leikata hiukseni juuri haluamallani tavalla ja juuri sopivan mittaiseksi. Jos jotain yksityiskohtaa en itse osaa päättää tai tajua huomioida, äiti on hyvä improvisoimaan täyden kympin tuloksin :)

Ainiin, oikeassa reunassa näkyy nykyään lista suosikkiblogeistani, jotka näkyvät siinä järjestyksessä mitä on viimeksi päivitetty. Ne jotka ette niitä vielä lue, niin suosittelen lämpimästi :) Olisi niitä tehnyt mieli listata vaikka mitä muita vielä, mutta ei viitsinyt tukkia tuota sivua täyteen, lukemani blogit kuitenkin näkyy profiilissani :)

Tässä vielä kuvaa tämän päivän meikistä, joka on edellisessäkin kuvassa muttei ehkä näy niin hyvin :)


So, what do you think? :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti