tiistai 20. elokuuta 2013

Stitch Stitch Stitch

Olipas siinä hurja viikonloppu. Perjantain ja lauantain välisen yön vietin sairaalassa käsi veressä odottaen lääkäriä. Ja sitä saikin odottaa, mutta hoitajan mukaan sinä yönä paikka oli täynnä tikattavia ihmisiä. Ilmeisesti Kurikassa oli ollut joku tapahtuma, josta sitä porukkaa sairaalaan sateli.

En sen tarkemmin halua itse tilannetta täällä selittää, mutta pähkinänkuoressa asia meni niin, että baarireissun jälkeen päädyin tappeluun erään mieshenkilön kanssa, jonka seurauksena sain puukosta käteen 2 cm syvän haavan (viistohaava siis, muuten olisi tullut läpi). Puukolla ei ollut minua tarkoitus vahingoittaa, mutta vahinkoja sattuu ja siitä on yli päästy. 1,3 promillen humalassa en tiennyt vielä haavan olevan niin paha, joten annoin sen olla, mutta hetki myöhemmin huomasin sen maalaavan tilaa ympärilläni punaiseksi. Silloin tajusin ettei vuoto tyrehdykään. Täten soitin siis ambulanssin. 

Jostain syystä ambulanssi-ihmiset ja poliisit miettivät, että kuka minut sairaalaan vie ja lopulta pääsin sinne maijan takaloosterissa O_ô. Odottelin monta tuntia pikku huoneessani yrittäen lopulta jopa saada hieman unta palloon. Kylmä siellä oli, sillä olin matkassa ainoastaan toppi päällä ja pussilakana ei kauheasti lämmittänyt. Lopulta viiden/kuuden aikaan aamulla tuli lääkäri ja laittoi puudutuksen haavaan. En muistanutkaan kuinka epämukavalta ja kipeältä se tuntuu suoraan haavaan pistettynä :S Haava ommeltiin kiinni ja ympärille laitettiin teippi, sekä tuommoinen valkoinen paksu paketti. 

Sain vielä hoitajalta kaksi antibioottitablettia, joista toisen napsin sairaalassa naamaan. Siinä meni vielä jonkin aikaa, sillä 6 vuotta nielussani olleen patin vuoksi en pysty helposti nielemään zyrteciä isompaa pilleriä :D Lopulta lähdin operatiivisen päivystyksen ovista ulos ja kävelin ystäväni Ninan ja Samin luo, jotka asuvat aika lähellä sairaalaa. Pelkässä topissa kylmänä yönä en pystynyt jatkaa matkaani aivan kotiin asti, eikä tililläni ollut yhtään rahaa että olisin taksillakaan päässyt. Onneksi nämä ystävät olivat luvanneet jo yöpaikan ja onneksi satun ennestään jo omistamaan vara-avaimen heidän asuntoonsa, joten sain yösijan. 

Asia on sovittu jo toisen osapuolen kanssa, ja kuten aiemmin mainitsinkin, niin tämä haava oli vahinko vaikka riita olikin pystyssä. Kävin myöhemmin kyläilemässä ystäväni Tonyn luona, joka sitten koristeli tuota pakettiani kuvassa näkyvällä tavalla :D Vähän on ollut hankalaa, mutta pikkuhiljaa alkaa tottua siihen että suurin osa asioista pitää tehdä vasurilla. Sain jopa eilen leikattua nurmikon, vaikka sekin piti yrittää yhdellä kädellä hoitaa alta pois :D Mutta muuten elämä on normaalia ja iloista <3

Ainiin, sain jopa peukalo paketissa väännettyä seuraavana päivänä ruuaksi spagettia ja kantarellikastiketta! Löytyi tuoreita kantarelleja cittarista,  ja sain onnistuneesti niistä valmistettua hyvän kastikkeen, enkä edes sipulia pilkkoessa menettänyt vasuriakin vaikka niin aluksi pelkäsin :D


perjantai 16. elokuuta 2013

Dementia praecox

Taas alkaa yksi viikko olla lähellä loppuaan. Siltikin täytyy vielä kaksi viikkoa malttaa odottaa koulun alkamista. Kyllä sinne meinaa ikävä olla, kun niin sopivalle alalle ja mahtavaan luokkaan on päätynyt. Ensimmäisessä jaksossa on luvassa lisää sähkötekniikkaa, piirilevysuunnittelua, käyttöjärjestelmiä, olio-ohjelmointia ja laiteläheistä ohjelmointia.

Kävin tuossa tiistaina vanhempien luona kyläilemässä, tarkoituksena saada sinä päivänä uutta lookkia päähän. Vanhemmilla oli kylässä sukulaisia Vantaalta, jotka lähtivät tuona päivänä keskisten kautta takaisin etelään. Oli ihan mukava heitäkin nähdä pitkästä aikaa, sekä heidän supersuloista koiraa! Heidän lähdön jälkeen otettiin sitten parturointisalkku esiin..

Tällä kertaa pyysin radikaalimpaa muutosta hiuksiini, sillä lähiaikoina ne on ollut melko mitäänsanomattoman normaalit. Olen jo jonkin aikaa suunnitellut erästä leikkausta, mutta en ole uskaltanut sitä vielä leikkauttaa peläten että alan katumaan. Nyt kuitenkin otin itseäni niskasta kiinni ja totesin ettei se niin vakavaa ole, ne on vaan hiuksia. 


Tällainen oli sitten lopputulos! :) Kuten kuvasta näkyy, on sivu vedetty aivan lyhyeksi. Sitä tullaan vielä lyhentämään aivan olemattomaksi, vielä ei vain uskaltanut kun ei ollut väriä päässä niin näytti jo todella lyhyeltä juurikasvun takia. Toiselta puolelta se ei ole lyhyt, mutta tänään halusin pistää tukan niin että siltäkään puolen ei korvat peity, oli jo ikävä leijonanharjatyyliäni :D Eli suomeksi sanottuna, sivusiili on kyseessä. Niin suosittu kun se nykypäivänä onkin, ja vaikka yritän aina tehdä kaiken toisin kuin muut, niin silti oli pakko saada tämä leikkaus! Olen tätä sen verran kauan jo halunnut että enää ei jaksa kiinnostaa vaikka monella olisikin sama.

En ole ikinä kuluttanut rahojani parturikampaajiin, ellei kyseessä ole ollut isompi prosessi (esim. erityisen väriset hiuslisäkkeet) tai tapahtuma, kuten ylioppilasjuhlat. Äitini on pitänyt hiuksieni huollosta huolta, sillä hän osaa leikata ja värjätä niistä täysin sellaiset kun haluan! Parturissa kun on esim. otsatukkaa leikattu, ja olen näyttänyt miten pitkäksi sen haluan jättää, ovat he aina kaikesta huolimatta leikanneet liian lyhyeksi. Äiti on aina osannut leikata hiukseni juuri haluamallani tavalla ja juuri sopivan mittaiseksi. Jos jotain yksityiskohtaa en itse osaa päättää tai tajua huomioida, äiti on hyvä improvisoimaan täyden kympin tuloksin :)

Ainiin, oikeassa reunassa näkyy nykyään lista suosikkiblogeistani, jotka näkyvät siinä järjestyksessä mitä on viimeksi päivitetty. Ne jotka ette niitä vielä lue, niin suosittelen lämpimästi :) Olisi niitä tehnyt mieli listata vaikka mitä muita vielä, mutta ei viitsinyt tukkia tuota sivua täyteen, lukemani blogit kuitenkin näkyy profiilissani :)

Tässä vielä kuvaa tämän päivän meikistä, joka on edellisessäkin kuvassa muttei ehkä näy niin hyvin :)


So, what do you think? :)

sunnuntai 11. elokuuta 2013

From your own potato patch

Taas olisi vuorossa ruokapostaus - ahoy aurajuuston ystävät! Tuossa eräs päivä pian sen Syötteen reissun jälkeen olin vanhempieni luona kylässä koiraa hoivaamassa, kun he itse olivat Kroatiassa reissailemassa moottoripyörillä. Yllättäen nälkä iski ja oletin tietenkin jääkaapin olevan täynnä ruokaa. No niinhän se olikin, mutta jokaisesta reseptistä minkä kaapin tarvikkeista keksin puuttui aina jokin oleellinen ainesosa. Aloin siis penkomaan äitini valtavaa ja monipuolista reseptikaappia, joka pursui niin ostettuja reseptikirjoja kuin myös hänen itsensä ja sukulaistensa tekemiä reseptejä. 

Selailun jälkeen bongasin sieltä reseptin, joka kutkutti mieltä ja päätin vielä pysyä hengissä sen verran, että kävisin kaupassa ostamassa tarvittavat ruokatarvikkeet. Pian tämä hätänälkä menikin pikkuhiljaa ohi ja sain rauhassa kokkailtua hyvää ruokaa. Tämä ruoka oli aivan mielettömän hyvää niin itseni kun muidenkin mielestä, joten päätin jakaa tämän reseptin tännekin kokkailusta innostuneille. Bon Appétit!


Sinihomejuusto-perunapaistos

Tarvikkeet
10 perunaa (kaivoin omasta maasta :D)
1 sipuli
1 paprika (tai vaihtoehtoisesti purkki säilöttyjä paprikasuikaleita)
2,5 dl Valio maustettu 3 juuston ruokakermaa
100 g murennettua sinihomejuustoa
80 g juustoraastetta
mustapippuria
valkosipulijauhetta
aromisuolaa

Ja näin se tapahtuu:

1. Keitä perunat
2. Sillä aikaa kuori ja hienonna sipuli, sekä suikaloi paprika. Raasta myös juusto valmiiksi, jos et valmista raastetta ole ostanut.



3. Kun perunat ovat valmiit, kuori ja viipaloi ne. Laita uuni päälle 200 asteeseen. (Itsellä ainakin potut meinasivat välillä hajota käsiin kun niitä viipaloi, mutta sinänsä sillä ei ole mitään väliä lopputuloksen kannalta vaikka vähän hajalla olisivatkin.)



4. Lämmitä öljy pannussa ja kuullota sipulit
5. Lisää mukaan perunaviipaleet, paprikasuikaleet, murennettu sinihomejuusto ja kerma.
6. Mausta rouhitulla mustapippurilla, sekä valkosipulijauheella ja aromisuolalla. Kiehauta.



7. Kaada seos matalaan uunivuokaan. Ripottele päälle juustoraaste ja gratinoi uunissa n. 20 minuuttia kunnes pinta on saanut väriä.



Tämän näköisenä se sitten uunista tuli ulos. Oli mielettömän hyvää ja sitä riitti vielä seuraavallekin päivälle reippaasti! Tämän lisukkeeksi pyöräytin vielä jauhelihasta pihvit sekoittamalla kulhossa Ranskalaisen sipulikeiton pussin sisällön, sekä desin vettä ja lisäämällä joukkoon jauhelihan. Muotoilin pihvit ja paistoin pannulla, sopivat muuten tosi hyvin tämän perunapaistoksen kanssa. Tätä ruokaa aion tehdä useamminkin ja suosittelen lämpimästi kaikille aurajuuston ystäville :)

maanantai 5. elokuuta 2013

Arctica

Nyt kun viimein sain siskoiltani kuvat niin voin päivitellä tänne meidän pohjoisen reissusta. Lähdettiin siis kahden siskoni, Niinan ja Johannan, kanssa Syötteelle missä perheellämme on mökki. Lähtö tapahtui maanantaina 22. heinäkuuta ja takaisin tultiin torstaina. 

Automatka oli hämmästyttävän pitkä, sillä käytiin matkalla kaupoissa. Hassua oli, että neljän tunnin päästä lähdöstä oltiin vasta Kokkolassa kaupoilla :D No siitä citymarketin pihasta lähdettäessä alkoi rakkaan saab 9-5:mme moottorin vikavalo palamaan. Ajamisessa ei kuitenkaan mitään huomannut, joten jatkoimme matkaa peukkuja pystyssä pidellen. 


Jättilakka ja kaksi nälkäistä otusta
Pääsimme kun pääsimmekin lopulta perille, vaikkakin hieman jäljessä aikataulusta. Isostakyröstä lähdettiin viiden aikoihin, joten perillä olisi pitänyt olla puol 11 aikaan, mutta sen sijaan olimmekin perillä yhdeltä yöllä :D Noh, käytiinpä siinä silti niinkin myöhään vielä saunomassa.

Seuraavana päivänä heräsin kun Niina ja Johanna leipoi raparperipiirakkaa. Pian sen jälkeen lähdimme ajelemaan Ranualle kohti arktista eläinpuistoa, vikavalon edelleen loistaessa. Oltiin kuin mitkäkin turistit kun jo ennen portista kulkua räpsittiin hirveästi valokuvia joka paikasta :D Portin ulkopuolella oli tuollainen iso lakka, josta ainakin piti tottakai ja tietysti räpsiä miljoona kuvaa. Lisäksi itse portti oli hienosti koristeltu, joten sitäkin kuvailtiin innokkaasti. 

Ensimmäisenä käytiin lipunmyynnin ohessa olevassa matkamuistomyymälässä ostamassa kortteja, joita sitten läheteltiin onnessa kaikille. Ajateltiin kaupan olevan mahdollisesti kiinni kun olisimme saaneet kierroksen käytyä, miksi sitten käytiinkin siinä ensimmäisenä. Kortit maksoivat kukin 1 € kappaleelta, ja oli ilo huomata, että opiskelijakortilla pääsee itse eläinpuistoon 10,80 € hinnalla! :) Sopi siis hyvin myös näinkin köyhän ihmisen kukkarolle.



Kyseessähän on siis arktinen eläinpuisto, joten sinne ei lähdetä leijonia tai kirahveja etsimään. Sen sijaan sieltä löytyi näätäeläimiä ja jyrsijöitä, erilaisia lintulajikkeita, karhuja, susi, ilves, erilaisia peuroja (mm. ihan Bambilta näyttänyt kuusipeura! <3), myskihärkää, poroja.. ja kaikkea muuta sellaista söpöä :) <3 Oma ehdoton suosikkini - ja jonka näkemistä niin innolla odotinkin - oli......waaait for it..... jääkarhu! <3 Muutama näkyi nukkuskelemassa kalliolla, mutta yksi niistä oli uiskentelemassa kokoajan :3 Sillä oli sielä vedessä rengas, jolla se leikki. Oli se söpö kun se yritti uida sen renkaan läpi, mutta raukkaparka olikin niin paksu ettei vatsan kohdalta mahtunut ::DD <3 Näytti niin onnelliselta polskiessaan siellä vedessä viilentymässä. Sama oli ruskeakarhujen kohdalla, nekin oli vain söpönä nauttimassa kylvystään <3 


Siellä se leikkii :3
Pusuttelevat otsot <3
Kierroksen jälkeen käytiin vielä toisessa matkamuistomyymälässä, sekä fazerin liikkeessä shoppailemassa. Tämän jälkeen poistuttiin eläinpuistoalueelta, ja lähdettiin etsimään Alkoa. Noh, sehän oli jo ehtinyt mennä kiinni (ranualla alko menee normaalisti kiinni kuudelta, mutta perjantaina se palvelee kahdeksaan asti :DD) mutta käytiin sitten ostamassa marketista ruokatarvikkeita.

Ranualta lähdettiin sitten ajelemaan takaisin Syötteelle ja matkan varrella näkyi taas porotokkaa toisen perään. Niistähän piti tietenkin aina räpsiä kuvia kuin ei ennen olisi moisia nähnytkään. Mökillä Niina sitten kokkasi meille kunnon kiinalaista ruokaa, mikä oli tosi hyvää, vaikkakin hieman tulista. 


Minä, Leila, Niina ja Johanna
Keskiviikkona päätettiin lähteä Pintamolle tapaamaan kummitätiäni Leilaa ja hänen ystäväänsä Aaroa. Syötiin Aaron asunnolla Leilan tekemää erittäin hyvää ruokaa (parsasta, perunoista, porkkanoista ja muista semmoisista tehtyä perunamuusia) ja lähdettiin sitten pian Leilan mökille siihen ihan lähelle Pintamojärven rantaan. Mökillä lähdimme metsään poimimaan mustikoita, ja niitä siellä kyllä olikin paljon! Mutta niin oli hyttysiä ja muitakin ötököitä, jotka jostain syystä yritti päästä mun silmiin :( Metikössä pyllisteltyämme jonkin aikaa palasimme mökin ulkorakennukselle nappaamaan muistoksi kuvia tästä reissusta, jonka jälkeen lähdimme ajelemaan takaisin omalle mökille Syötteelle. Tuolla Pintamolla menikin koko päivä, joten loppuilta meni sitten vain mökillä rupatellessa Niinan tekemän valkoviini-Sangria -kannun tyhjetessä ja pikkulettejä tehdessä. 
Mun Mökkikuppi jo vuodesta 1999

Seuraavana päivänä koitti lähtö takaisin Pohjanmaalle, vaikka mieluusti sitä aikaa olisi enemmänkin siellä pohjoisessa viettänyt. Paluumatkalla pysähdyimme ensin Ouluun shoppailemaan citymarkettiin, sekä vielä Raaheen vierailemaan serkkumme (sekä Johannan kummitädin) Johannan ja hänen perheensä luona. Oli heitäkin mukava nähdä pitkästä aikaa :) Toinen kummitätini (joka on tämän Johannan sisko) asuu myös Raahessa ja häntäkin olisi mieluusti nähnyt, mutta ikävä kyllä hän oli töissä eikä päässyt meitä näkemään. Kahvittelun jälkeen jatkoimme matkaa kohti Isoakyröä, ja sieltä minä vielä huristin väsyneenä Seinäjoelle kämpille.

Sellainen oli se reissu pääpiirteissään. Mielettömän hauskaa oli, me ei siskojen kanssa ennen olla keskenään oltu reissussa, aina on vähintään miehet ollu messissä, mutta nyt sai oikein viettää laatuaikaa siskojen kanssa :) <3