torstai 12. heinäkuuta 2012

Mermaidian sea

Huhhuh, on sitä ollu kans kaikennäköstä sitten viime blogitekstin. Muun muassa aina yhtä ihana ja onnistunut juhannus, jolloin kivan grillaamisen ja kaljottelun jälkeen kaadun kännissä ojaan ja meinaan hukkua sinne kun en tajua heti kaatuneeni sinne.... Näin meillä, yleensä osaan kyllä kontrolloida juomistani sen verran että pystyssä pysyn enkä oksentele mut näin vaan kävi. Kai sitä taas ajatteli että jee juhlapyhä nyt ei tarvi miettiä... Noh, kiitokset Jannelle ja Mariannelle jotka pelasti mut ojasta ja laittoi mut suihkuun... Hävettääkö? Kyllä...


No semmosta kaikkea on sattunut ja nyt oon lähipäivinä piirtänyt kaikennäköstä. Tuntuu et melkeen joka ilta on joku lyijytyö nenän alla. Siispä tämäkin teksti käsittelee sitä aihetta. Ajattelin pistää ihan jopa kuvallista päivittelyä uusimmista tuherruksista. En oo jaksanu väsäillä öljyväritöitä niin nyt on sit kansiot täynnä lyijytöitä. Täs ny vähä alkua tuosta yhdestä merenneitotyöstä kun sain alkuun itse piirroksen päähenkilöä. Tausta ei vielä tässä vaiheessa oo valmis, eikä kyllä tähän päivään mennessäkään ole vielä täysin valmis. En ees muista mistä tuo idea piirtää merenneito lähti, mutta siinä se nyt on :D


Oon piirrellyt tuota edemmällekin, mutta en nyt tähän laita uudempaa versiota tuosta kun ei se vielä kuitenkaan ole täysin valmis. Vähän oon saanut pohjustettua taustaa mutta perfektionisti kun olen näiden suhteen niin saa nyt jäädä toiseen kertaan.


Tässä lähipäivinä kun oon piirtäny vähä enemmänkin niin oon huomannu että on tullut piireltyä aika paljon kasvoja ja ylipäätään naisia. No, naisia on nyt on muutenkin helpompi piirtää ku miehiä, mutta kai mulla on ollu tällasta harjotteluakin päällä. Kasvot on aina ollut hankala toteuttaa aidon näköisiksi, joten niitä tullut nyt tässä harjoiteltua. Tässä vieressä näkyykin joku ämmä silmät kiinni, tätä piirtelin katsoessani samalla Dexterin 2. tuotantokautta. Nenä on aina ollut yksi ongelma piirtäessä, mutta vielä sitäkin isompi katastrofi on ollut kädet. Joo kyllähän ne ihan ookoosti onnistuu jos pelkän kämmenen vaikka piirtää isolle paperiarkille, mutta sitten kun yrittää piirtää pientä kättä ihmiselle piirustuksessa niin ei tule mitään.. Mutta olen huomannut että nykyään usein lähes jokaisessa työssäni on aina joku ihminen, maisemataulut näyttävät jääneen parin vuoden taakse. 


Jos katselee tuota vihkosta missä kaikki lyijytyöni näkyy, huomaa että useimmissa näyttää olevan aiheena jotkut haamut tai muut sellaiset. Läpinäkyviä ihmisiä, kehostaan irronnut haamu tuijottamassa ruumistaan, lohduttamassa surevaa läheistään, kuolleita jotka eivät tiedä olevansa kuolleita... Näitä löytyy, voisinkin vaikka seuraavaan blogitekstiin pistää näitä haamuaiheisia töitä näkyville selityksineen, sillä ilman selitystä niistä ei välttämättä huomaa sitä pääideaa.


Oli kuinka oli, mutta jos tämä teksti on sekava niin se johtuu vaan siitä että oon juonu muutaman kaljan ja kello on kaksi yöllä... Luultavasti lisää asiaa piirrustuksista ensi tekstissä! 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti